Arvatkaas mitä! Eilen me mentiin mamman kanssa semmoiselle radalle, missä oli paljon koiria. Olivat kyllä kovin erinäköisiä kuin minä. Sari, Jari ja Jerekin tuli sinne. Ensin seurasin laidalta, mitä ihmettä muut koirat tekivät. Välillä nousin takajaloille katsomaan, että minkälainen pupu siellä edessä oikein menee. Ja sitten tuli minun vuoro ja mamma vapautti minut radalle.

Loppusuora...

Otan sen kiinni!

Mitä! Mikäs rätti tämä nyt oli? Eikä! Mamma tulee ottamaan mua kiinni. Äkkiä eri suuntaan!

Miten niin pitäis muka tulla pois täältä? Ehkä oikea pupu on täällä?

Onko varmasti nammi nammia?

No okei...

Minun juoksema matka oli muuten 350 metriä ja siihen kului aikaa jotain olikohan se 36 sekuntia.

t. kilpajuoksijalupaus Nooa

Äippä on puuhastellut jotain omituista minun selän takana. Se on ilmoittanut minut "Rähinäroopet ruotuun" -kurssille. Tänään olin siellä ekaa kertaa ja minulla meni tosi hyvin. Äippä ja ohjaaja kehuivat minua, että olin oppinut äipän opettaman huomiomerkin hyvin. Ainakun vähänkin yritin tarkkailla, mitä viereinen koira tekee, teki mamma merkin, minä katsoin mammaa ja nammi nammi tuli minun suuhun. Ihan kivaa siis!

Ensi kerralla ohitetaan kuulemma toisia koiria vieläkin lähempää ja minulla on parina eri koira. Tämänkertainen koirapari ei meinannut pysyä karvoissaan, kun minut näki. Minä keskityin merkkiin ja nammi nammiin. Oikeastaan tuijotin ja seurasin äipppää melkein koko ajan. Ja äippä on ylpeä!

Torstaina näin pitkästä aikaa parasta ystävääni Mini-dreeveriä! Sillä oli mukanaan pentu, jonka nimi on Nieida. Aluksi en siitä pennusta paljon välitänyt, vaan nuuhkin puistoa. Sitten leikin vähän Minin kanssa. Sitten mentiin sisälle ja huomasin, että okei voinhan sen pennunkin kanssa leikkiä.

Kun olimme menossa sinne puistoon, pääsi iso koira irti meidän kimppuun! Se puri minua kylkeen pitkän haavan ja niskassakin on pikku jälki. Äippä huomasi haavat vasta kotona ja silloin ne eivät enää vuotaneet. Äippä sanoo, että ne paranevat pian, kun eivät ole kovin syviä.

Tänään lauantaina oli superkiva päivä. Me mentiin ekaa kertaa semmoiseen koirapuistoon, joka oli saari. Siellä oli ihan himmuisesti koiria ja siellä oli uimaranta meille! Siellä näin monta beagleäkin ja Hileen! Hile-Husky on minun kaveri meidän vakiokoirapuistosta. Lähdin Hileen kanssa retkelle saarta kiertämään ja unohdin kysyä äipältä luvan. Äippä oli jo minua etsinyt ja huudellut, mutta kyllä me Hileen kanssa tultiin takaisin siihen rannalle.

Koirien ranta jipii!

Kukas sinä olet?

Tässä me pingotaan himmuista vauhtia. Hilekin on kuvassa.

Puiston jälkeen mentiin veneilemään. Siitä en niin kovin paljon tykkää.

Äippä ja minä. Veneessä olen tiiviisti äipän kyljessä.

Käytän pelastusliivejä tottakai! Äippä vaihtoi minun liiveihin yhden pikalukon, kun se meni viime kesänä rikki. Nyt ne on taas hyvät.

t. kesäpoika Nooa

Keskiviikkona me mentiin äipän työkaverille kylään. Siellä tutkin heti koko talon ja menin kaikkialle minne pääsin. Myöhemmin illalla myös menin ulos avonaisesta ovesta myyriä etsimään ja saunoin ylälauteella. Kauaa en saunonut, kun minun piti mennä tarkkaan katsomaan, kun miesväki pelasi jotain peliä, missä palloja lyötiin kepillä. Kepukat ja pallot on kivoja! Sitten halusin maistaa väkisin Jaana-tätin lasista jotain juomaa, mutta yök se oli hirmu pahaa. Kävin myös kellarissa ja menin vintille. Vintiltä en uskaltanut itse tulla pois, vaan jäin sinne haukkumaan ja äipän piti kantaa minut alas. Seuraavana päivänä olin kovin väsynyt sillä ne mölyävät ihmiset eivät antaneet minun nukkua lainkaan. Kolmelta olimme vasta kotona ja sitten menin äipän viereen ja nukuin sikeästi. Mutta oli siellä kivaa, kun oli hirveän iso talo ja minä sain nammi nammi leikkeleitä. Sen talon täti sanoi, että minä voin tulla joskus hoitoon, kun olen niin kiva haukku! Ja rohkeaksikin kehuivat, kun menin kaikkialle.

Tänään me herättiin aikaisin. Minä olin ensimmäisenä pystyssä jo puoli seitsemältä. Ajeltiin autolla jonnekin aika lähelle. Äippä ja Mikko-isi menivät "rakentamaan" näyttelyä. Minä odotin autossa sen aikaa ja tarkkailin tilannetta.

Sitten kun kaikki oli valmista, pääsin minäkin ulos jaloittelemaan. Näin paljon kivoja beagleja ja tuttuja: Leikkikaverini koirapuistosta Astalan Olivia ja Topi-beagle olivat siellä. Tutustuin myös Astalan Qvinnaan ja moniin muihin.

Kehässä meitä äipän kanssa otti vähän kunnon päälle, kun ensin piti yhdessä kaikkien kanssa kiertää ainakin sata kierrosta kehää. Sitten olin avoimessa isojen poikien luokassa ensimmäisenä ja kierrettiin heti taas monta kertaa kahdestaan. Äippäkin jo läähätti. Tuomari oli tosi kiva ja en pelännyt yhtään. Hienosti annoin sen tutkia minua.

Tässä me mennään jo 59. kierrosta varmaan...

Tässä on menossa 99. kierros, mutta vielä jaksaa.

Minun arvostelu: Kookas, aivan ylärajoilla oleva uros, jolla hyvä pää. Selkä lanneosaltaan hieman köyry. Taka-asentoinen häntä. Liikkuu takaa lyhyellä askeleella. Luusto runkoon nähden riittävän vankka. Hyvät käpälät, samoin karvapeite. Luonne hyvä. (Laatuluokka: H).

Sitten maanantaina minulle sattui pikku juttu. Mamma ei meinannut nousta sängystä, joten nopeutin sen heräämistä vähän.

(Kuvan esine: Pertti Palmroth 155 €, ostettu 18.4.2009)

Äippä melkein vuodatti kyyneleitä, mutta on se jo leppynyt nyt viimeistään, kun haki ne suutarista ja ne oli korjattu.

terv. iso poika Nooa